Venekuumetta

Venekuumetta
22.7.2010 Tilava yksinkertainen laiva löytyy

perjantai 31. joulukuuta 2010

Kirkko tuli.

Ruodejigin avulla pressu nousi upeaan korkeuteen.
Peräseinästä paistava laudoitus luo kirkkomaisen tunnelman, ristikin on hilkkua vaille valmis.

Alkaa löytyä työn iloa kun, metallilevyt ja uudet ruoteetkin on tilattu. Kohta pääsee hitsaamaan uutta paikalleen, jännittää ja uniakin on jo nähty.

Maaleista neuvotellaan vielä, Terotex 3000 hyväksytty.

torstai 30. joulukuuta 2010

                                                                           "Kuin silloin ennen, kuin silloin ennen"
                                                                       Jarkko ja Laura onkin nyt Jarkko ja rauta.

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Onneksi on ehtinyt syksystäkin nauttimaan. Sienimetsällä on käyty paljon ja pakuriakin löytyy jatkuvasti. Pakuri eli pakurikääpä, jolla on lukuisia terveys vaikutuksia. Yleensä pakuria nautitaan teen muodossa. Lisätietoa aiheesta löydät Jaakko Halmetojan terveys blogista ja Wikipediasta. Minuunkin voi ottaa yhteyttä pakurin hankinta mielessä, vaikka s-postitse.

tiistai 28. joulukuuta 2010

EI JÄNNITÄ!!

Ja eiku hitsaamaan, unta tilanteesta on nähty noin puoli vuotta. Projektihan on pieni, joten onnistuessaan homma on helppo. Hitsaus täytyy ottaa löysin rantein. Testivoittaja Esab caddy 151i sammui heti ensimmäisillä iskuilla, totesimme virrantulo-ongelmia. Roikkaahan matkalla oli n.120m, ei ihme ettei virta riitä. Löysimme rannasta voimavirtaa, joka riitti puoleen väliin ja siitä paksuimmalla mahdollisella jatkoa inventterille asti. Johan rupesi lunastamaan Tekniikan maailman arvostelun.
Ensin hitsataan heftiin eli hieman, että ruode pysyy paikallaan ja sitten annetaan mennä ronskimmin. Hommahan sujui! Puikoista paras oli Esab2.5mm sitten Varis2.0mm, huonoin oli Gern2.5mm. Ensimmäistä kun näyttää vaan, niin heti alkaa sulamaan. Samalla sulin minä, hitsaaminen on nimittäin mukavaa toimintaa.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Jigiä pitkin.

Vanhojen ruoteitten mukaan tehty jigi toi mukanaan hyvän pressun harjan. Uudet ovat 40mm T-palkkia, kuhunkin on porattu reiät tasaisin välein. Reikiin kiinnitetään ruodepuut, joihin panelointi saadaan naulattua. Puun ja raudan väliin jää pieni rako, joka tehdään prikoilla, raudat sekä katto suojataan kevyellä uretaanikerroksella. Ei ruostu. Kenties saamme katon talveksi, ettei tarvitse pressuja hiissata. Appiukko auttaa kovasti tilanteessa, varsinkin kun tausta on metallialalta. Taito siirtyy sukupolvelta toiselle, ei tee hullumpaa laivan rakennustarinalle.

Aikuistumista.

Olipa miehekästä ostaa 3kg hitsauspuikkoja ja vielä suhteella ammattiliikkeestä. Siellä minut kyllä tunnetaan.
Oikean puikon valitseminen on taidetta, niin kuin puuveneeseen oli lakan ja muiden kemikaalien valinta. Puuveneessä taisteltiin hometta, lahoa ja auringon valoa vastaan, kun taas teräs laivassa ruostetta. Saumahan ei sinäänsä heti lähde ruostumaan kuonan ansiosta, mutta muuten. Kansilevyt ovat pohjamaalattavana, tulevat ajallaan.

Syksy tarjoilee tällä viikolla sadetta ja myrskyä, hommiin päästään ehkä vasta viikonloppuna.

Tämä, täältä, tällä kertaa.    14.9.11

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Kato kattoo

Kyyneleet katossa olivat jo tullessa, melkein niitä voisin itsekkin tiputtaa. Kattoa vain syntyy, tässä ohjaamon. Olemme valinneet syksyn kauneimmat päivät remonttiin, kuin viettäisi ruskaa vesillä ja näin osin onkin.
















Tällä hetkellä jäljellä on enää sivujen pellitys.

Kuvassa on Teräslaiva hommia. Testosteroini tiputtaa viimeisetkin lehdet puista. Taustalla nostetaan upoksissa ollutta komeutta.







Kuvassa on kaikki aikalailla kohdallaan, varsinkin kun se on otettu oman laivan kannelta hitsipuikon käryssä.
Ei yksin kevät, ole uudellen syntymisen aikaa.

Tässä proomu on vielä puoliksi veden alla, se on julmetun iso.
Sunnuntaina proomu Roope oli jo pinnalla. Alus on toiminut mm. Vaajakosken kanavatyömaalla ja Kärkisten siltatyömaalla, ikää en tiedä mutta hitsaten tehty ja todella upean mallinen.

lauantai 25. joulukuuta 2010

Sestrel

Kun laiva siirtyy talviteloille, ei voi muuta kun alkaa näpertelemään. Laivan kompassi oli päässyt hieman huonoon kuntoon, joten päätin hieman entrata sitä. Joku hurja maalari oli maalannut jopa messinkisen jalustan. Päällisin puolin piti ruiskuttaa uusi pintamaali. Pallossa oli ilmakupla. Tyhjäsin pallon ja vaihdoin nesteet. Ei ollut pirtua, pelkää lamppuöljyä. Uudet nesteet menivät sisään hyvin Etolasta ostamalla pikku tippapullolla. Luultavasti kompassi ei toimi teräslaivassa mutta onpa tuo kuitenkin aluksessa ollut. Valmistusvuosi on vielä epäselvä.